1700-luvun villiyrtit: kun tee etsittiin niityiltä

10.10.

3 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 11.10.

Korviketta kahville ja teelle

1700-luvulla tee ja kahvi olivat tuontiylellisyyksiä, ja Ruotsin valtakunnassa niiden kulutusta yritettiin sekä verottaa että kieltää. Kahvikielto tuli voimaan vuonna 1756 ja kumottiin vuonna 1761. Jo vuoden 1744 lopulla valtakuntaan perustettiin komissio, jonka tehtävänä oli hillitä kansan kasvavaa ylellisyyttä. Se pyysi vuonna 1745 Collegium medicumia, Ruotsin lääkintäviranomaista, etsimään korvikkeita, jotka miellyttäisivät makua ja säilyttäisivät terveyden.

Hankkeeseen osallistuivat Lundin, Turun ja Uppsalan lääketieteellisten tiedekuntien professorit, ja samana vuonna vastauksia tuli neljätoista.

1700-luku - kun teen korvaajaa etsittiin niityiltä

Mitä niityiltä ehdotettiin?

Vuoden 1746 tutkielma esitteli 45 kasvia, joita voisi käyttää teenä yksittäin tai seoksina. Vain viittä listan kasveista viljeltiin: iisoppia, salviaa, minttua, sitruunamelissaa ja punaisia ruusuja. Loput olivat pääosin kotimaisia luonnonkasveja.

Ehdotuksia tuli ympäri valtakuntaa. Visbyssä Johannes Phil neuvoi valmistamaan nurmitädykkeen (Veronica chamaedrys) lehdistä "kiinalaista teetä": lehdet kuivatettiin pieninä nippuina narussa, kuivattiin osittain pannulla miedolla lämmöllä, pyöriteltiin liinalla kuin teetä ja säilytettiin ohuissa rasioissa sitruunamelissan kanssa. Keruuaikaa hän suositteli juhannuksen tienoille. Falunissa Olof Kalmeter ehdotti nokkosta, joka poimitaan keväällä, ja Gävlessä Gustaf Fredrik Voigtlender puna-apilan lehtiä, jotka kannattaa kerätä keskipäivällä kasteen kuivuttua. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) ehdotti vanamoa (Linnaea borealis). Kasvin tieteellinen sukunimi Linnaea on peräisin hänen nimestään.

Muitakin kasveja kirjattiin teekäyttöön: kumina oli teenä käytössä Ruotsissa 1700-luvun puolivälissä, maitohorsmaa suositeltiin pohjoismaisessa teekorvikekirjallisuudessa, ja selja (Sambucus nigra) mainitaan teenä Ruotsissa vuonna 1765. Samana vuonna Linné mainitsi oreganon (Origanum vulgare) teekorvikkeiden joukossa.

Kahvin korvikkeista yleisimmin ehdotettu oli ohra, sen jälkeen vehnä, ruis, kaura sekä pavut ja herneet. Myös tammenterhoja, hasselpähkinöitä ja katajanmarjoja ehdotettiin. Tutkielma suhtautui kahvin korvikkeisiin torjuvasti ja käsitteli niitä vain yhdessä kappaleessa.

Linné ja aito teepensas

Ruotsalainen luonnontieteilijä Linné ei tyytynyt korvikkeisiin, vaan yritti saada oikeaa teepensasta kasvamaan Ruotsissa. Vuonna 1763 Uppsalaan saapui noin neljätoista elävää teekasvia, mutta useimmat kuolivat muutamassa vuodessa. Viimeisen tunnetun kasvin kerrotaan olleen elossa vielä vuonna 1781.

Turun akatemia ja kotimaiset yrtit

Turun akatemian lääketieteen professori Herman Spöring (1701-1747) kuului kirjoittajiin, jotka esittivät kotimaisia kasveja korvikkeiksi. Hänen mukaansa kokemus osoittaa ilmastossamme kasvavien yrttien olevan kehollemme hyödyllisempiä (vapaa suomennos). Pehr Kalm, Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori (valittu 1747), suositteli, että lääkkeet hankittaisiin mieluiten "omilla kedoillamme ja niityillämme" kasvavista kasveista.

Akatemialle perustettiin myös kasvitieteellinen puutarha. Johan Browallius ehdotti sitä vuonna 1750; perustaminen aloitettiin vuonna 1757 ja puutarha valmistui vuonna 1758. Se sijaitsi nykyisen Sibelius-museon tontilla. Turun palo vuonna 1827 tuhosi puutarha-alueen lähes kokonaan, mutta Herrainkulma, jossa Qwenselin talo sijaitsee, säästyi.

Kahvi voitti, mutta tee on yhä vahvasti läsnä

Lopulta kahvi piti pintansa: 1800-luvulla se nousi suosiossa teen ohi koko maassa.

Myös tee on yhä tänä päivänä vahvasti läsnä suomalaisessa kahvilakultturissa. Meillä Cafe Qwenselissä on hyvät, laadukkaat teet; musta ja vihreä tee sesonkiin sopivine mausteineen tulevat naapuristamme Turun kauppahallista, ja oma yrttiteemme, joka pitää sisällään mm. ruusua, lehmuksen kukkaa, karhunvadelmaa ja kreikkalaista vuoriteetä, on itse sekoitettu.

Näitä juomia on ihana nauttia syksyn viilenevissä keleissä omassa keittiössä leivottujen herkkujen, kuten sesongin uutuustuotteiden: vegaanisen omena-mantelipiiraan tai joka syksy valikoimaan palaavan vanhan ajan lihapiiraan kera. Kauden leivonnaisiin kuuluu myös muun muassa meidän oma gluteeniton Q-kakku, jossa maistuu rommi ja manteli. Juomapuolella syysuutuutena on ihana chai lattemme, Q-maito!