top of page
Kahvila Turku.jpeg

Qwenselin talon 300-vuotinen historia – ja juotiinko 1700-luvulla aamukahveja?

24.8.
1 min käytetty lukemiseen

Ennen kuin Cafe Qwensel avasi ovensa, samassa pihapiirissä eli aivan toisenlainen elämä — sellainen, jota emme enää tunnistaisi omaksemme. Qwenselin talo, Turun vanhin säilynyt puutalo, valmistui 1700-luvun alussa alueelle, jonka Per Brahe nuorempi oli vuonna 1652 varannut virkamiehille ja aatelistolle. Talo sai nimensä ensimmäiseltä tunnetulta omistajaltaan, Wilhelm Johan Qwenselilta, joka osti tontin vuonna 1695 tultuaan Tukholmasta töihin hovioikeuteen.


Talon tunnetuin asukas oli lääketieteen tohtori Josef Gustav Pipping, Suomen ensimmäinen kirurgian professori, joka omisti talon vuosina 1785–1815. Hänet aateloitiin ansioistaan nimellä Pippingsköld. Pipping sisusti kotinsa tuolloin muodikkaisiin rokokoo- ja kustavilaistyyleihin, ja nämä sisustuselementit ovat säilyneet tähän päivään asti osana Apteekkimuseota.


Apteekkimuseon kahvila Cafe Qwensel
Rokokoo- ja kustavilaistyylit tekevät Cafe Qwenselistä uniikin kahvilan

Talo selvisi Turun suuresta palosta vuonna 1827, minkä jälkeen aluetta alettiin kutsua "Fortuna-kortteliksi". Vuotta myöhemmin talon osti merikapteeni Nils Friedrich Tjäder, joka rakensi siihen uuden siiven kauppaliiketoimintaansa varten — tässä samassa siivessä toimii nykyään Apteekkimuseo, jonka myymälätilassa on säilynyt Suomen vanhin apteekki-interiööri vuodelta 1858. Qwenselin talo lasketaankin yhdeksi Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä 1700-luvun säätyläiskodeista.


Mutta entä otsikon kysymys — juotiinko täällä oikeasti aamukahveja 1700-luvulla? Vastaus saattaa yllättää. Kahvilakulttuuri saapui Suomeen Tukholmasta juuri Turun kautta 1740-luvulla, ja Turkuun kerrotaankin perustettaneen maamme ensimmäinen kahvila. Kahvi maistui nopeasti, ja vuosisadan loppuun mennessä kahvihuoneita oli kaupungissa jo kymmenkunta. Suosio ei kuitenkaan tarkoittanut, että kahvinjuonti olisi ollut ongelmatonta: Ruotsin valtakunnassa säädettiin peräti neljä kahvikieltoa 1700-luvun jälkipuoliskolla, sillä juomaa pidettiin sekä turhana tuontiylellisyytenä, että huolestuttavan huumaavana. Todennäköisesti myös Pippingin perhe nautti kupposensa hienovaraisesti, kotinsa seinien sisällä piiloon uteliailta katseilta. Varsinaiseksi koko kansan juomaksi kahvi vakiintui vasta 1800-luvulla, kun viimeisetkin kiellot oli kumottu.


Aamupala ja aamukahvi Cafe Qwenselissä
Aamukahvit Apteekkimuseon kahvilassa - kuparipannusta tietenkin!

Tänään voit nauttia omasi meidän historiaa havisevassa pihapiirissämme, tosin ilman kieltoja.

 
 
 

Kommentit


bottom of page